Maatalousnäyttelyissä keskustelu ajettavan seosrehuvaunun vierellä alkaa lähes poikkeuksetta yhdestä asiasta: koneen hankintahinnasta. Investoinnin kannattavuutta on kuitenkin mahdotonta arvioida, jos oman tilan ruokintakustannuksen lähtötasoa ei tunneta. Vasta kun tämä luku on selvillä, voidaan laskea, miten uusi ratkaisu vaikuttaa rehunkäyttöön, työaikaan, polttoaineeseen, hävikkiin ja tuotannon tasaisuuteen.
Pienikin muutos lehmäkohtaisessa päiväkustannuksessa kertautuu nopeasti karjan koon ja vuoden 365 päivän kautta. Siksi investointia on tarkasteltava koko ruokintaketjun vuotuisen vaikutuksen, ei yksittäisen koneen hinnan kautta.
Ruokintakustannus on investointilaskelman perusta
Ruokintakustannusta seurataan tiloilla eri tavoin. Osa laskee mukaan vain rehuraaka-aineet, osa myös varastoinnin, hävikin, työn, energian ja kaluston. Kansainvälisissä arvioissa kokonaiskustannus on usein 4–10 euroa lehmää kohti päivässä. Esimerkiksi Saksassa ruokintakustannus on tyypillisesti noin 8 euroa. Jotta emme lupaisi liikaa, käytetään tässä suomalaisena esimerkkinä varovaista 5 euron päiväkustannusta.
Oman lähtötason voi arvioida jakamalla ruokinnan vuotuiset rehu-, työ-, polttoaine-, huolto- ja hävikkikustannukset lehmien määrällä ja 365 päivällä. Se tekee suurimmat kustannuserät näkyviksi.
Neljä anturia takaa punnitustarkkuuden
Silokingin ajettavissa seosrehuvaunuissa punnitus perustuu neljään anturiin, jolloin valmistajan ilmoittama punnituspoikkeama on vain noin 1 %. Vertailun vuoksi aisa-anturiin ja kahteen lisäanturiin perustuvissa ratkaisuissa poikkeama voi olla 3–5 %. Tämä jatkuva epätarkkuus kasvattaa rehunkulutusta ja heikentää appeen tasalaatuisuutta.
Silokingin Feeding Management -ohjelman datasta (yli 2 000 käyttäjää maailmanlaajuisesti) selviää, että koneenkäyttäjien lastaama määrä poikkeaa reseptin tavoitteesta usein 10–20 % yli tai ali. Poikkeama yleensä pienenee vaunukoon kasvaessa, eli pienemmissä vaunuissa tarkkuusongelma korostuu. Ylilastaus kasvattaa rehukustannusta suoraan. Alilastauskaan ei ole säästöä, jos se vääristää reseptin suhteita ja laskee maitotuotosta. Kun ohjelmaan syötetään komponenttien hinnat, poikkeama näkyy suoraan euroina.
Kuiva-ainemittaus puolittaa ylijäämäappeen
Säilörehun kosteusvaihtelu sotkee helposti parhaankin reseptin, jos lastaus perustuu vain tuorepainoon. Silokingin DryScan mittaa säilörehun kuiva-ainepitoisuutta reaaliaikaisesti lastauksen aikana ja korjaa reseptiä sen mukaan. Suomessa huipputilat mittaavat kuiva-aineen säilörehusta päivittäin. Mietin, minkälaisiin tuotoksiin ne tilat pääsisivät tarkalla seoskohtaisella kuiva-ainemittauksella, jotka nykyisellään tietävät vain joidenkin säilörehupaalien kuiva-aineen. Pitkällä kokemuksella sanoisin, että jos joskus käy niin, että rehuvaunu kuohuu, niin rehua tehdään väärillä kuiva-ainetiedoilla. Se on todella kurjaa, koska se tarkoittaa, että aliruokintaa tapahtuu.
Dry-Scan käyttäjäpalautteen perusteella kuiva-ainemittaus on pudottanut ruokintapöydälle jäävän ylijäämäseoksen osuuden noin 10 prosentista 4 prosenttiin. Se tarkoittaa peräti 60 % vähennystä rehuhävikkiin. Moni on tottunut siirtämään tähteet nuorkarjalle, mutta valmiissa ape-kustannuksessa ovat mukana myös kalliit valkuaiset, kivennäiset ja vitamiinit. Siksi tähteiden puolittuminen on suoraa säästöä. Samalla DryScan-tiloilta on raportoitu noin litran tuotoksen nousu lehmää kohti päivässä tasaisemman ruokinnan ansiosta. Dry-Scan on saatavana vain ajettaviin Siloking apevaunuihin.
Erillinen kuormaaja vai itselastaava vaunu?
Itselastaavassa vaunussa rehu siirtyy siilosta suoraan säiliöön. Kun käytetään erillistä kuormaajaa, rehua putoaa väistämättä kuljetus- ja lastausreitille. Tämä päivittäin toistuva siirtohävikki muodostaa yllättävän suuren vuosikustannuksen.
Vielä suurempi säästöpotentiaali on työajassa ja polttoaineessa. Traktorikäyttöisessä järjestelmässä kuski ravaa jatkuvasti kuormaajan ja traktorin väliä. Silokingin tutkimuksissa jo 100 metrin etäisyys siilon ja lastauspaikan välillä hukkaa noin 30 työtuntia vuodessa pelkkiin siirtymiin.
Koko ruokintasykli (lastaus, sekoitus ja jako) kestää ajettavalla vaunulla vain 15–20 minuuttia. Erillisen lastauskoneen, traktorin ja hinattavan vaunun yhdistelmällä aikaa kuluu 40–45 minuuttia. Ajettava vaunu säästää siis 20–30 minuuttia ruokintakertaa kohti. Lisäksi dieselin kulutus on ajettavalla vaunulla noin 25 % pienempi kuin perinteisessä koneketjussa.
Esimerkkilaskelma: 100 lehmän tila
Mitä nämä prosentit tarkoittavat käytännössä? Lasketaan vaikutus 100 lehmän karjassa, kun lähtötasona on maltillinen 5 €/lehmä/päivä (vuosikustannus 182 500 €).
- Tarkempi lastaus ja kuiva-ainemittaus: Jos ruokinnan hallinnalla saadaan tiputettua kustannusta heti hieman yli 10 %, tarkoittaa se 0,57 euron säästöä lehmää kohti päivässä. Vuodessa tämä tekee yli 20 000 euroa.
- Siirtohävikin minimointi: Jos säilörehun osuus on puolet ruokintakustannuksesta (2,50 €/lehmä/päivä), jo 3 % siirtohävikin poistaminen säästää noin 2 700 euroa vuodessa.
- Vapautunut työaika: Jos ruokitaan kahdesti päivässä, 20–30 minuuttia lyhyempi sykli vapauttaa noin 300 tuntia vuodessa muuhun tuottavaan työhön, kuten eläinten hoitoon tai johtamiseen.
- Polttoaine: 25 % pienempi dieselinkulutus verrattuna traktorin, hinattavan vaunun ja kuormaajan yhteiskulutukseen.
Pienten muutosten voima: Ruokintakustannusten vuotuinen säästö
Vertaa järjestelmiä, älä pelkkiä hankintahintoja
Ajettava seosrehuvaunu vähentää erillisen kaluston tarvetta, lyhentää työaikaa ja parantaa annostelun hallintaa. Keskeinen kysymys ei ole se, mitä ajettava seosrehuvaunu maksaa, vaan mitä ruokinta maksaa lehmää kohti päivässä.
Laske ensin oman tilasi todelliset luvut rehulle, hävikille, työlle ja polttoaineelle. Kun pohja on tiedossa, investoinnin todellinen elinkaarihyöty ja realistinen takaisinmaksuaika yllättävät usein positiivisesti – varsinkin, jos tilasi todellinen lehmäkohtainen kustannus on lähempänä Euroopan tasoa.
Blogin kirjoittaja on Anders Vahtola (kuvassa myös Toni Mård ja Henrik Eero), joka vieraili Silokingin tehtaalla tänä syksynä asiakasryhmän kanssa. Andersilla on pitkä kokemus seosrehuvaunuista ja nautojen ruokinnasta. Seosrehuvaunu on viime vuosina myös Suomessa muuttunut käyttö- ja kulutustavaran suuntaan, mutta seosrehuvaunu jo itsessään, puhumattakaan siihen nykyään liitetystä teknologiasta on lisäarvotuote. Suomi on karjankasvatuksen referenssimaa ja meidän kannattaa panostaa tämän ketjun joka kohtaa, ne panostukset nimittäin tulevat tuottoina takaisin. Juuri nyt meillä on ajettava seosrehuvaunu demokierroksella. Se voi olla mielenkiintoinen investoinnin kohde tai sillä voi hakea motivaatiota ajettavan koneen hankintaan.
Suunnitteletko seosrehuvaunun hankintaa?
Saat tilakohtaisen räätälöidyn ratkaisun hinattavasta seosrehuvaunusta koulutetulta myyjältämme.
- Tuotepäällikkö Juho Luopa, Etelä-Suomi, puh. 040 538 7702
- Myyntialue Kaakkois-Suomi Jarno Sakkara, puh. 050 477 6812
- Myyntialue Etelä-Pohjanmaa/Keski-Suomi Kimmo Marttila, puh. 050 441 1277
- Myyntialue Pohjanmaa/Pohjois-Pohjanmaa Ilkka Jokitalo, puh. 050 338 1960
- Myyntialue Itä-Suomi Jouni Kämäräinen, puh. 040 065 1502
- Myyntialue Pohjois-Suomi Kimmo Junttila, puh. 045 674 9626
- Myyntialue Lappi Henrik Eero, puh. 050 389 0820
