Parko Effective -äkeet

Parko Effective 5000–9000 Serial Z 45/70
Raskaan sarjan äkeet

Parko Effective Z -sarja on uudistettu edelläkävijä, tulevaisuuden tarpeisiin suunniteltu raskaan sarjan äesmallisto. Kestävien nykyaikaisten rakenneratkaisujen ansiosta äes on tuottavuutta parantava, kaikille maalajeille sopiva.

  • Effective Serial 70 sarjan äkeet: 70 x 12 mm piikit ja piikkijako on 12 cm
  • Effective Serial 45 sarjan äkeet: 45 x 12 mm piikit ja piikkijako on 8 cm

400 mm leveät renkaat kantavat äestä erinomaisesti hankalissakin olosuhteissa. Effective-sarjan äkeillä voidaan siirtää maata entistä tehokkaammin pellon tasoittamiseksi parhaan mahdollisen kasvualustan saavuttamiseksi.

Parko Effective -äkeet, esite

Tutustu mallistoon tarkemmin valmistajan kotisivuilla. Siirry sivuille tästä »

https://www.turunkonekeskus.fi/tuotteet/maatalouskoneet/parko-effective-akeet.html

Galleria

Parko Effective on sänkimaan muokkauskone

Paattisilla Turun lähellä Vennan tilalla Jaakko ja Pirkko Suominen ovat olleet luomussa jo vuodesta 1995. Luomu on haastavaa savikoilla, missä maa ei juurikaan anna epäonnistumisia anteeksi. Nyt viljelyssä on siirrytty lähes kokonaan kyntämättömyyteen, jotta maa saisi sille kuuluvan rakenteen takaisin. Muokkaukset hoidetaan Parko Effectivellä.

Jaakko Suominen sai jo aikoinaan opiskeluaikoina kosketuksen luomuviljelyyn, kun hän oli harjoittelemassa Rajalan Aarolla ja Elvillä, jotka siirtyivät luomuun jo 1960-luvulla.

-Ei silloin aikoinaan luomuun erityisesti kannustettu, eikä luomutuotteille ollut edes omia markkinoitaan, Jaakko muistelee. Luomu oli silloin arvokysymys. Sittemmin opiskeluaikana osallistuin yhteen luomututkimukseen ja kävin Etelä-Suomen luomutiloja läpi, kun niiden rikkakasvitilannetta seurattiin. Osa ei osannut viljellä luomuna, mutta monessa paikassa kasvustot näyttivät runsailta mutta myös puhtailta, kun työt oli tehty oikein, Jaakko muistelee.

Kun EU-aikakausi alkoi, piti miettiä mitä erilaista pitäisi tehdä, jotta olisi mahdollista menestyä. Kiintiöiden poistuminen jossain vaiheessa oli selvää. Tuotanto päätettiin vaihtaa luomuun ja siinä ollaan oltu vuodesta 1995 alkaen. Samaan aikaan ryhdyttiin pohtimaan maidon jatkojalostusta. Maidon jalostukseen perustettiin vuonna 2014 jäätelötehdas, mikä tuottaa luomuna Jymy-jäätelöä.

Tilan toimintoja piti eriyttää ja rönsyjä lisätä, jotta tuotantoa voitiin ylläpitää. Tila on kasvanut vähitellen
ja tuotanto monipuolistunut. Nyt Suomisen pojilla on oma tila, Taattu Oy, jolla on Tarvasjoella kanala. Maatila on yhtiöitetty ja Venna Oy on maatila, joka tuottaa luomumaitoa. Suomisen Maito Oy on jäätelötehdas, missä pojat ovat osakkaina ja kaikki tukevat tavalla tai toisella toisiaan.

-Mikään ei ole tapahtunut yhtäkkiä, Jaakko muistuttaa.

Tässä on aikoinaan lähdetty hyvin pientä maatilaa kehittämään ja siksi taloudelliset mahdollisuudet ovat koko ajan olleet rajalliset. Toiminta on mietitty pitkällä tähtäimellä ja sillä ajatuksella, että pystymme toiminnassamme täyttämään kuluttajien vaatimukset. Kasvatettava rypsi esimerkiksi puristetaan itse eläinten ravinnoksi ja siten kaikkien rehujen alkuperä tunnetaan.

Kasvava trendi maitopuolella on erikoistuminen ja nyt ”Jymy-jäätelölinjat” ovat avautumassa Saksaan. Vienti on avautumassa myös Japaniin, minne on puolimatkassa jo merikontti. Matka kestää kokonaisuudessaan yhdeksän viikkoa, joten toivotaan, että kontti pysyy kylmänä.

Parko Effective on riittävän avara, jotta kasvimassalle on tilaa, eikä äes tuki, toteaa Jaakko Suominen. Äkeessä on selkeä ja yksinkertainen työsyvyyden säätö ja mitta-asteikko säätöön.

Kasvinviljelyn verkostot

-Meillä on koko ajan tässä Paattisilla ollut toimiva luomutilaverkosto ja erilaista yhteistyötä luomutilojen kesken on tehty paljon. Avointa keskustelua, oppimista ja ”satokilpailua” hyvässä hengellä. Se oli aikoinaan ja on edelleen poikkeuksellista ja toimivaa verkostoitumista, mistä hyötyvät kaikki, Jaakko kiittelee. Ostamme edelleen seosviljaa karjalle yhteistyötiloilta vuosittain, Jaakko jatkaa.

Kehitystä peltoviljelyssä

Suomisilla on moneen kertaan mietitty, miten peltoviljelyä saadaan tehokkaammaksi niin, että maan rakennetta samalla parannettaisiin. Kyntöauraa ei mielellään enää maahan tarjota ja käytännössä vain muutama prosentti pelloista kynnetään ja useimmiten syy on piiriojien kaivaminen ja pinnan tasaaminen sen jälkeen.

Sen verran pinta-ala on kasvanut ja menetelmät muuttuneet vuosien varrella, että aikoinaan muokkarissa kestivät piikit 10 vuotta. Nyt hanhenjalkakärjet vaihdetaan kolme kertaa kasvukaudessa, eikä kyseessä ole materiaalin heikkous. Eivät olleet tehtaalla uskoa, että kärjet kuluvat niin nopeasti. Kun kärkiä kuitenkin kiskotaan savessa, niin metallia jää silloin maahan.

-Muokkauksissa kannattaa miettiä myös kustannuksia. Kun vertailee kärkien hintaa, niissä voi olla kympin ero riippuen merkistä ja valmistajasta. Esimerkiksi meillä kustannusero on 1000 euroa kierroksella, Jaakko laskee. Se on paljon rahaa.

Äes on näyttänyt kestävän Varsinais-Suomen savikot. Isot renkaan ja teli tasaavat heilahteluita. Kerääjäkasvien kylvöön on asennettu APV:n 800-litrainen levitin.

Parkon Effective ajoon

Viime kasvukauden alussa tuli käyttöön Parkon uusi Effective, silloin vielä protona ollut, kahdeksanmetrinen hanhenjalkamuokkain. Terät on kiinnitetty 70-senttiseen varteen, jollainen on tuttu muistakin merkeistä. Parko Effective:n rakenne on avara, jolloin kaikki kasvimassa saadaan pyöräytettyä ympäri ja nostettua juurimassa kuivumaan, mikä esimerkiksi nurmirikossa aukaistaan. Rikkakasveja on pakko kurittaa mekaanisesti, kun muita realistisia keinoja ei oikein ole.

-Parko on riittävän raskas ja sivulohkoilla on enemmän pituutta, jotta sen sivulohkot ei väistä kovassakaan paikassa ja maa käsitellään koko muokkauskerroksesta, Jaakko toteaa. Tällä äkeellä hoidetaan myös kylvömuokkaus. Tässä äkeeseen on paljon hyvää; se on raskas, pyörät isot ja se pitää työsyvyytensä.

-Meillä oli pitkä kokemus edellisestä muokkaimesta, mutta siinä tuli lopulta läpäisevyys vastaan. Periaatteessa meillä on nyt hieman alitehoinen traktori käytössä, kun muokkaimen edessä on John Deere 7530, joka painaa kahdeksan tonnia ja jossa tehoa on reilu 200 hevosvoimaa. Turhaa painoa pitää välttää, kun pohjamaa on keväällä märkä. Jos peltoa tallataan, pellon kunto heikkenee ja satotaso laskee.

Suomisten maat ovat savisia ja kyntämättömyyteen pitäisi päästä, jotta maan rakenne paranisi. Osa sängestä avataan syksyllä, jotta kasvusto alkaa maatua. Syksyllä rikottuun maahan kylvetään kerääjäkasviksi italian raiheinä, jolloin ravinteet kerätään talteen. Keväällä pelto muokataan yleensä kaksi kertaa riippumatta siitä, onko se jo muokattu syksyllä.

-Keväällä avatut sänkimaat pitäisi muokata vielä kolmannen kerran, mutta esimerkiksi viime keväänä siihen ei ollut kiireen vuoksi mahdollisuutta. Pelto kuivui niin nopeasti myös alhaalta, Jaakko muistelee.

Nurmi rikotaan tilanteen mukaan, yleensä kolmen tai neljän vuoden jälkeen. Vaikka nurmiviljelyä on jo useampi vuosikymmen harjoiteltu, sitä ei oikein vieläkään osata, Jaakko pohtii. Viljoissa tavoitteemme on Suomen keskisato, noin 3500 kg/ha. Siihen emme keskisatona ole vielä aivan päässeet. Luomussa tulee säännöllisesti myös epäonnistumisia, jotka laskevat keskiarvoja reilusti.

Kun äestä vedetään pellolla, se ei kovia paikkoja väistä yhtään, kun paino on valtava. Rungolle kohdistuu toki isot voimat tiukassa paikassa.


Tuotteemme